Pekka Rantanen
 |
PEKKA RANTANEN - PITKÄAIKAINEN PUHEENJOHTAJA
Pallo-Iirot täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi "Yksi seura - monta tarinaa" - juttusarjassa haastattelemme taustavaikuttajia, entisiä pelaajia, vapaaehtoisia, seuralegendoja eli ihmisiä jotka tekevät Pallo-Iiroista meidän seuramme.
Pekka Rantasen tie jalkapallon pariin kulki ehkä tavallisinta reittiä. Ensin pelaten Pallo-Iiroissa B-junioreihin asti ja myöhemmin kentän laidalla oman jälkikasvun edesottamuksia seuraten. Pekan nuoruusvuosina jalkapallo ei kuitenkaan ollut ainoa laji eikä suinkaan päälaji. Jalkapallon lisäksi Pekka harrasti monipuolisesti jääkiekkoa ja päälajia suunnistusta. Suunnistuksesta Pekalla on M16-sarjan SM-hopeamitali.
Pekalle jalkapallo oli tärkeä isän ja pojan välinen juttu.
- Olin paljon poissa työni vuoksi. Jalkapallo oli se yhteinen juttu poikani ja minun välillä. Ei siinä sitten kauaa kestänyt kun aktiivisia vanhempia napattiin kentän laidalta mukaan toimintaan.
1990-luvulla Pallo-Iirojen silloinen puheenjohtaja Lasse Bergström pyysi Pekkaa mukaan hallitustyöhön. Ensimmäiseksi tehtäväksi Pekalle annettiin naisjaoston puheenjohtajuus.
- Suurin onnistuminen naisjaoston puheenjohtana oli Rauman Pallon ja Pallo-Iirojen naisjalkapalloilun yhdistäminen. Lehtosen Manun kanssa saimme yhdistettyä molempien seurojen joukkueet yhdeksi naisjoukkueeksi. Rauman Pallosta tuli pääosa naisten edustusjoukkueen pelaajista, mutta Rauman Pallon tiukan taloustilanteen vuoksi Pallo-Iirot maksoi taas pääosan kuluista, Pekka kertoo.
Yksityishenkilöt takaamaan seuran lainaa
1990-luvulla Pallo-Iirotkin eli taloudellisesti tiukkoja aikoja. Kilpavarustelu Rauman Pallon kanssa johti siihen, että Pallo-Iirot joutui tiukan talousreformin eteen. Kahdeksan yksityishenkilöä takasi silloin mittavan 1,8 miljoonan markan lainan seuralle. Edessä olivat tiukat vuodet.
- Pallo-Iiroilla oli liikaa vauhtia noihin aikoihin. Ostimme pelaajia ulkopuolelta ja kuvittelimme myyvämme heitä isommalla rahalla pois. Niin se ei mennyt kuitenkaan todellisuudessa. Epäonnistuneiden pelaajakauppojen ja kulurakenteen vuoksi oli seurassa laitettava talouspuoli tiukasti kontrolliin.
- Pertti Järvinen aloitti talouden tervehdyttämisen. Hän oli myös entinen jalkapalloilija ja tiukka talousosaaja. Olimme sopineet hallituksessa niin, että puheenjohtajana voi jatkaa maksimissaan 3 vuotta. Pertti Järvisen jäätyä pois minut valittiin puheenjohtajaksi.
Pallo-Iirojen tilanne oli tukala ja seuran talouden tervehdyttämiseksi vaadittiin pankista 1,8 miljoonan markan laina. Siihen aikaan takaajiksi lähtivät yksityishenkilöt. Pekka Rantanen oli yksi heistä.
- Kahdeksan henkilöä lähti lainaa takaamaan. Olen aina ollut sellainen, että jos lähden jotain tekemään niin teen sen täydellä sitoutumisella. Pallo-Iirojen päästäminen konkurssiin ei ollut vaihtoehto, koska näimme kuinka tärkeä seura on yhteisölle.
- Hallitus oli yksimielinen lainanotosta ja meillä oli hallituksessa talousosaamista mikä helpotti päätöstä. Tosin kotona taisi unohtua mainita asiasta ja käytiinhän siinä vaimon kanssa keskusteluja, Pekka nauraa.
- Seuraväen kanssa oli välillä vääntöä tiukasta taloudenpidosta. Emme retostelleet peliasujen kanssa, emme ostaneet pelaajia, joihin meillä ei ollut varaa ja välillä jouduimme pieniinkin hankintoihin puuttumaan. Se aiheutti luonnollisesti välillä erimielisyyksiä seuratoimijoiden kanssa, mutta kun rahaa ei ollut niin rahaa ei ollut. Oli pidettävä tiukasti tervehdyttämissuunnitelmasta kiinni.
Pekka Rantanen ylipuhuttiin jatkamaan
Pekka Rantanen oli lopulta Pallo-Iirojen puheenjohtana 7 vuotta ja hallituksessa yhteensä 13 vuotta. Siviilityökiireiden ja lukuisien luottamustehtävien sekä sovitun kolmen vuoden puheenjohtajakauden vuoksi Pekka oli jo jäämässä pois Pallo-Iirojen hallituksesta. Pekan mukaan vain yhden henkilön sana oli riittävän painava, joka sai vielä jatkamaan puheenjohtajana neljä lisävuotta.
- Olin jo puhunut, että jään pois hallituksesta erilaisten kiireiden vuoksi. Ajattelin myös, että hallitustyöskentelyssä on tärkeää, että uudistumista tapahtuu.
- Ilmeisesti Erkki Paasikivi oli saanut vihiä tästä ja pyysi minua mukaan katsomaan Pallo-Iirojen peliä. Siellä peliä katsoessa Erkki sitten sanoi, että haluaisi minun kovasti jatkavan. Erkille en osannut sanoa ei.
Pekka Rantanen jäi Pallo-Iirojen puheenjohtajan paikalta lopulta pois vuonna 2003. 1990-luvulla otetusta 1,8 miljoonan markan lainasta oli jäljellä enää 100 000 markkaa. Talouden tervehdyttäminen oli onnistunut.
Poliitikassa myös Pallo-Iirojen miehenä
Rantanen ei ole tullut tutuksi raumalaisille vain Pallo-Iirojen pitkäaikaisena hallitusosaajana, luottamustehtävistä tai yritysmaailmasta. Näiden lisäksi Pekka Rantanen on ollut kunnallispolitiikassa mukana.
- Olin 10 vuotta kaupunginhallituksessa. Yksi Pallo-Iiroihin liittyvä merkittävä asia oli toimiminen Äijänsuon jäähallin kehittämistoimikunnassa. Toimikunnassa mietittiin jäähallin laajennusta, mutta toin myös Pallo-Iirojen näkökulmaa mukaan. Tarvitsimme ehdottomasti keinonurmen ja valaistuksen stadionille.
- Nostan hattua Lukon miehille, jotka ymmärsivät asian. Saimme lopulta Äijänsuon stadionin olosuhteita parannettua. On selvää, että olosuhteita voi aina parantaa ja pitääkin. Kuitenkin oli tärkeää kuulla Palloliiton silloiselta olosuhteita kartoittaneelta henkilöltä, että meillähän on asiat täällä hyvin. Mahtavat olosuhteet keskellä kaupunkia, Pekka tiivistää.
Nappulaliiga ja Iirolandia nostavat seuran profiilia
Nykypäivänä Pekka ei ole enää aktiivisesti mukana seuran arjessa. Peleissäkään Pekka ei ole hetkeen päässyt käymään, mutta linkki seuraan löytyy vieläkin.
- Nappulaliiga ja Iirolandia ovat tärkeitä tapahtumia seuran profiilin kannalta. Ne tuovat ympäröivän yhteisön perheille tekemistä ja lisäarvoa. Lapsenlapseni on innokas jalkapalloilija ja on ollut neljänä kesänä Pallo-Iirojen jalkapallokoulussa mukana. Hän asuu Espoossa, mutta aina kyselee milloin pääsee taas Raumalle jalkapalloa pelaamaan.
- Näenkin, että seuratoiminnan ydin ja perusedellytys on harrastusmahdollisuuden luominen, Pekka päättää.