Pekka Paasikivi
 |
PEKKA PAASIKIVI - VAHVA TAUSTAVAIKUTTAJA
Pallo-Iirot täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi "Yksi seura - monta tarinaa" - juttusarjassa haastattelemme taustavaikuttajia, entisiä pelaajia, vapaaehtoisia, seuralegendoja eli ihmisiä jotka tekevät Pallo-Iiroista meidän seuramme.
Urheiluseuran toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisiin toimijoihin niin kenttätyössä kuin hallitustasolla. Urheiluseuran olemassaolon turvaamiseksi tarvitaan vahvaa hallitustyöskentelyä ja taustatukijoita.
Pekka Paasikivi aloitti pelaamisen Pallo-Iirojen junioreissa 1950-luvulla. Tuohon maailmanaikaan Pallo-Iiroilla ei ollut niin mittavaa junioritoimintaa mitä tänä päivänä eikä seuralla ollut muun muassa A-junioreita ollenkaan. Pekka Paasikivi meni suoraan seuran B-junioreista pelaamaan edustukseen, jossa pelasi muutaman pelin 1960-luvulla. Pekan side seuraan syntyi kuitenkin paljon ennen näitä aikoja.
- Varhaisimmat muistoni Pallo-Iiroihin liittyvät aikaan kun isäni Erkki Paasikivi päivitteli Pallo-Iirojen huonoa taloustilannetta. Isälle jalkapallo ja Pallo-Iirot olivat tärkeitä asioita, Pekka muistelee.
1960-luvulla sekä Pallo-Iirot että Rauman Lukko pelasivat jääkiekkoa ja jalkapalloa. Jo tuolloin oli selvää, että kaksi seuraa syö toisiltaan resursseja ja talouden realiteetit tulivat vastaan. Pallo-Iirojen ja Rauman Lukon jalkapallotoiminta yhdistyi vuonna 1969 ja näin syntyi Hakrit. Jääkiekkotoiminta Raumalla oli jo aikaisemmin yhdistetty ja Rauman Lukosta tuli jääkiekon ykkösseura Raumalla. Pekka Paasikivi tuli mukaan Hakrien hallitukseen 1970-luvun alussa.
- Hakrien aikana oli hyvää yhteistyötä. Hallituksessa oli puolet Pallo-Iirojen edustajia ja puolet Rauman Lukon. Mielestäni yhteistyö oli tuolloin hedelmällistä.
Vuosien saatossa Pallo-Iirot haluttiin takaisin seuran nimeksi. Niinpä 1980-luvun alussa Hakrit muuttivat nimensä takaisin Pallo-Iiroiksi.
”Onneksi politiikka ei ole enää niin vahvasti tekemisissä urheilun kanssa”
Pallo-Iirojen varhaisvuosista lähtien, kuten koko suomalaista urheilukenttää, leimasi pitkälle 1990-luvulle asti politiikka. Eri poliittisilla suuntauksilla oli omat seuransa ja kattojärjestönsä. Esimerkiksi pienen kaupunkien eri seurojen yhdistymistä hidasti poliittinen aatemaailma taustalla.
- Raumalla Pallo-Iirot miellettiin porvarien joukkueeksi ja Rauman Pallo demarien joukkueeksi. Yleisesti oli myös tehdasjoukkueita kuten Haka, RU-38, Upon Pallo ja Rauman Lukko. Muutokset seurakentällä ovat olleet suuria. Moni seura on lopettanut toimintansa, varsinkin tehdasjoukkueista. Sitten on tapahtunut myös fuusioita.
Raumalla Pallo-Iirojen ja Rauman Pallon välinen kilpavarustelu oli koitua kummankin kohtaloksi 1990-luvulla.
- Me olimme silloin kumpikin jääräpäitä emmekä suostuneet tekemään yhteistyötä. Poliittiset ambitiot estivät sen. Lopulta kilpavarustelu ajoi Rauman Pallon niin suurin taloudellisiin vaikeuksiin, että seura joutui lopettamaan toimintansa. Meilläkin oli edessä taloudellisesti vaikeat ajat. Hankimme budjettiimme nähden liian kalliita valmentajia ja palkkasimme paljon pelaajia ulkopuolelta. Rauman Pallon kohtalo oli tietysti surullinen sillä moni joutui henkilökohtaisesti vastuuseen seuran veloista, Pekka kertoo.
- Iso velkataakka ajoi meidät taloudelliseen kurimukseen, mutta silloisen hallituksen ja puheenjohtajien johdolla tilanteesta selvittiin tiukalla kulukuurilla ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Seuralla oli selkeät takaisinmaksusuunnitelmat ja silloin myös tulovirtaa pystyttiin kasvattamaan. Monta vuotta siinä kesti ennen kuin talous saatiin balanssiin.
- Luojan kiitos politiikalla ja urheilulla ei ole enää niin paljon tekemistä toistensa kanssa, 1990-luvun lopulla Pallo-Iirojen hallituksesta pois jäänyt Pekka alleviivaa.
Oras Pallo-Iirojen vahvana tukena sodasta lähtien
Sodan jälkeen Erkki Paasikivi istui Pallo-Iirojen hallituksessa ja yrityksensä Oraksen kautta myös tuki merkittävästi raumalaista urheilua. Todennäköisesti jokainen vuosi sodan jälkeen Oras on ollut merkittävä tukija Pallo-Iiroille.
- Urheiluseuran kuten Pallo-Iirojen tukeminen on ollut Orakselle yksi tapa muiden joukossa kantaa sosiaalista vastuuta. Tuemme samalla myös paikkakunnan hyvinvointia.
Pienessä kaupungissa tarvitaan yhteistyötä
Pitkään seuran toiminnassa mukana olleella ja kaikki seuran eri vaiheet nähneellä Pekka Paasikivellä on selkeä käsitys siitä miten seuran tulevaisuus turvataan.
- On hyvä muistaa, että urheiluseuran johtaminen on aina haasteellista. Siihen tarvitaan jämäkkyyttä ja hyvää ihmisjohtamista, koska urheiluseurat herättävät aina paljon tunteita. Pallo-Iirotkin on iso organisaatio ja mukana olevien ihmisten määrä vastaa keskisuuren yrityksen henkilöstöä. Suljettujen ovien takana ei voi enää nykypäivänä tehdä päätöksiä eikä kuppikuntia saisi olla.
- On ollut hienoa seurata junioritoiminnan kehittymistä. Sitä kautta seuran jatkuvuus taataan.
- Naisjalkapallon yhdistyminen Raumalla on esimerkiksi hyvä asia. Kilpailua on jo muutenkin ihan riittävästi, joten pienellä paikkakunnalla on historiaankin peilaten parempi yhdistää voimat. Rahat ja toimijat ovat muutenkin vähissä eikä tilanne varmasti helpotu seuraavan 5-10 vuoden aikana. Miksei tehtäisi yhteistyötä yli lajirajojenkin, Pekka miettii.
- Jokainen seuran puheenjohtaja on tehnyt hyvän työn raskaassa pestissään. Hallintoa on silti aina hyvä kehittää. Kuitenkin se tärkein työ tehdään siellä kentällä, sitä ei saa unohtaa, Pekka Paasikivi päättää.