Juho Torkkeli on pelannut 16 kautta miesten edustusjoukkueessa ja sairastanut yhtä kauan kaksisuuntaista mielialahäiriötä

Juho Torkkeli Kuva: Sami Kivistö

Pallo-Iirojen laitapuolustaja 34-vuotias Juho Torkkeli on pelannut miesten edustusjoukkueessa kolmella eri sarjatasolla kuudellatoista kaudella. Vuonna 2005 Torkkeli sairastui kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Nyt Torkkeli kertoo miten hän on pärjännyt sairauden kanssa.

Vuonna 2006 Juho Torkkelin piti valmistautua ylioppilaskirjoituksiin. Ajatukset eivät pysyneet koossa, nuori mies ei ymmärtänyt lukemaansa ja ahdistus kasvoi sisällä. Torkkeli alkoi selvittää mikä häntä vaivasi.

- Oireet alkoivat vuonna 2005 ylioppilaskirjoitusten aikaan. Diagnoosin sairauteen sain vuotta myöhemmin 2006. Huomasin, että en saanut luettua ja oloni oli jumittava. Se alkoi haittaamaan muutakin elämää enkä jaksanut oikein tehdä enää mitään, Torkkeli kuvailee.

- Vastapainoksi mulle tuli myös aktiivisia jaksoja (mania) kun olin täynnä erilaisia ideoita ja huomasin itsekin, että meni aika kovaa. Olihan se tietyllä tavalla myös aika kuluttavaa.

Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö on psykiatrinen sairaus, jossa esiintyy vaihtelevasti maanisia, hypomaanisia, masentuneita tai sekamuotoisia sairausjaksoja. Näiden jaksojen välillä voi olla myös oireettomia kausia.

- En osaa suoraa sanoa minkä vuoksi itse sairastuin. Silloin oli kirjoitukset, mutta mies oli muutenkin aikuisuuden partaalla ja isot kysymykset kuten mitä elämässä alkaa tekemään eivät olleet ihan selkeitä itselle silloin. Siinä saattoi olla ensimmäinen elämän iso stressitilanne.

Kun Juho Torkkeli sai diagnoosin, hän sai suunnan mitä kohti lähteä ja yrittää saada sairautta hallintaan.

- En tiedä oliko diagnoosin saaminen helpotus. Ehkä se tuntui aluksi jonkinlaiselta tuomiolta: nyt on tämä sairaus ja se on elinikäinen. Siitä sitten lähdettiin liikkelle eikä aluksi tiennyt miten, mutta matkan varrella sain paremmin kiinni koko ajan.

Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on ominaista toisiaan vaihtelevin välein seuraavat masennus- ja maniajaksot

Torkkeli alkoi ennen diagnoosin saamista itsekin selvittämään mihin hänen tilansa voisi viitata. Lopulta oireetkin olivat melko tyypilliset.

- Oireet olivat aika "textbook". Ensin mies alkoi väsymään ja ajatukset alkoivat kangertelemaan. En saanut mistään kiinni ja siitä lähti ahdistuskierre kun ei enää hallinnut kaikkia asioita niin hyvin kuin ennen, vaikka periaatteessa mikään ei ollut muuttunut.

- Siinä oli paljon opettelua ennen kuin sai tilanteesta kiinni ja kesti kauan ennen kuin ymmärsi mistä on oikein kyse.

- Vastapainoksi hyvin aktiivisissa jaksoissa mulla oli todella paljon energiaa tehdä kaikenlaista. En väsynyt mitenkään. Pulppusin ideoita. Mulla oli ylihyvä olo koko ajan.

- Pelikentiltä muistan maniavaiheessa kun pelasimme jotain tallinnalaista joukkuetta vastaan. Mulla oli todella kirkas ja energinen mieli. Sain kaikki kikat mitä YouTubesta löytyi onnistumaan ja aivot vaan klikkasi. Tee näin ja onnistut. Itseluottamus oli aivan tapissa, Torkkeli kertoo.

- Sitten masennusjakson aikana muistan, että keskittymiseni oli niin jossain muualla että kävelin alkukättelyn jälkeen vastustajan puoliskolle omalle paikalleni. Kunnes joku sanoi, että menes poika omalle puolelle. Se riitti siihen, että peli oli jo pilalla.

Torkkeli on pelannut jalkapalloa tosissaan, mutta kuitenkin harrastuksena. Työ on siinä mielessä ollut aina etusijalla. Sairauden, työn ja jalkapallon yhdistämisessä tärkeää on keventää kuormaa jo ennaltaehkäisevästi kun on raskaita jaksoja tulossa.

- Työni olen pyrkinyt hoitamaan aina niin hyvin kuin pystyn kun sieltä se elanto kuitenkin tulee. Jalkapallo on ollut sitten harrastus. Jos huomaan, että fyysisesti on liikaa kuormaa, mikä taas voi altistaa masennusjaksolle, niin olen sitten vain jättänyt jalkapalloa pienemmälle. Se on auttanut.

Juho Torkkeli löysi keinot sairauden hallintaan

Sairausjaksojen toistumista voidaan useampien kohdalla olennaisesti vähentää tai jopa kokonaan estää asianmukaisella lääkityksellä tai elämäntapojen muutoksella. Torkkeli on panostanut paljon puhtaaseen ravintoon. Mikä tarkoittaa, että pyritään välttämään teollisesti tuotettua ruokaa.

- Olen oppinut ensinnäkin sen, että sairautta pitää arvostaa. Se on sun kanssa ja joudut sen kanssa elämään, mutta sen ei tarvitse määrittää ihan kaikkea.

- Olen huomannut, että ei ole mitään absoluuttista viivaa mitä pitkin mennä kunhan pitää perusasioista huolen. Olen panostanut nykyään varsinkin siihen, että saan tarpeeksi hyvin palauduttua eli unta ja ravintoa on riittävästi. Pyrin pitämään huolen siitä, että jos tulee fyysisesti tai henkisesti rasittavia jaksoja niin mulla on jo palautumiskeinot selvillä valmiiksi.

- Toiseksi pitää olla armollinen itseään kohtaan. Esimerkiksi ravinnon suhteen niin ei sen 100%:sen puhdasta tarvitse olla eikä se ole edes mahdollista aina.

Nykytilannetta sairauden kanssa Torkkeli kuvailee seuraavasti.

- Tilanne on varsin hyvä. En ole sairausjaksoksi kategorisoitua aikaa kokenut vuosiin. Koen, että olen päässyt aallonharjalle tämän asian kanssa. Kuitenkin joka päivä huomioin ja tiedän, että se alttius on siellä olemassa.

Avoimuus sairaudesta toi positiviista palautetta ja vertaistukikyselyitä

Vuonna 2016 Torkkeli kertoi avoimesti sairaudestaan paikallislehdessä.

- Palaute oli pelkästään hyvää. En tosin tiedä onko ne joilla on huonoa sanottavaa pysyneet kaukana, Torkkeli naurahtaa.

- Ihmisiä on Raumankin ulkopuolelta ottanut yhteyttä sosiaalisessa mediassa ja kysellyt neuvoa omien henkisten juttujensa kanssa. On ollut mielenkiintoista keskustella heidän kanssaan.

Juho Torkkeli on löytänyt keinot sairauden hallintaan. Mitä hän neuvoisi sellaisille henkilöille, jotka epäilevät sairastavansa tai vaikka on jo diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö?

- Sen haluan sanoa, että yksin ei kannata jäädä. Kannattaa etsiä apua, koska aina on jotain tehtävissä, Torkkeli painottaa.

- Se ei ole mikään elinikäinen tuomio ja vain negatiivinen asia, jonka kanssa pitää elää. Koen, että ihan hyvää ja jopa ihan normaalia elämää pystyn elämään tämän sairauden kanssa. Suomessa on paljon hyvää apua tarjolla ja sen lisäksi kannattaa tutkiskella itseään mikä asia toimii ja mikä ei siihen, että pysyy henkinen ja fyysinen balanssi. Se oli suurin apu itselle, että opin tuntemaan mitkä asiat toimii ulkopuolisen avun kanssa, Juho Torkkeli päättää.

- - -

Juho Torkkelin haastattelun aiheesta löydät täältä (YouTube).