Pallo-Iirojen kausi pakettiin - "Tulos ei tyydyttänyt"

Miesten edustusjoukkueen kausi päätyi kolmanteen sijaan Länsi-Suomen piirin Kolmosessa. Kulunutta kautta analysoimaan istuivat päävalmentaja Kimmo Hörkkö, kapteenistoon kuuluvat Eetu Setänen ja Valtteri Veijanen sekä kilpailupäällikkö Juho Suoramaa.

Pallo-Iirojen kautta leimasi ailahtelevaisuus. Edellinen kausi oli erittäin pitkä, joka kesti viikkoa vaille vuoden päivät. Pallo-Iirot ansaitsi paikkansa Suomen Cupin lohkovaiheeseen, josta joukkue aloitti pelinsä jo harjoituskaudella. Hyvin sujuneet pelit ja harjoitusleiri Espanjassa eivät kuitenkaan kantaneet kauden aloitukseen asti kun TPK kävi avauskierroksella hakemassa yllätysvoiton Raumalta.

- Sarjan alkuun tuli aika kova kolaus TPK:ta vastaan. Sen vaikutus oli aika suuri. Maltti, kärsivällisuus ja luotto omaan tekemiseen varmaan kärsi siitä, joka näkyi seuraavilla kierroksilla. Se toi hermostuneisuutta 3-4 seuraavaan peliin, päävalmentaja Kimmo Hörkkö pohtii.

- Kauden mittaan saimme peliämme kulkemaan hyvin, vaikka tietynlainen paine syntyi ettei pistemenetyksiä saisi enää tulla. Olimme syyskaudella hyvässä iskussa ja taistelemassa noususta. Melko ratkaisevassa KaaPo-pelissä olimme vielä tunnin verran mukana ja pelasimme hyvää jalkapalloa, mutta sitten tapahtui jotain ja pelin jälkeen olimme nousun suhteen oikeastaan muiden joukkueiden varassa.

- KaaPo oli odotetun vahva loppuun asti emmekä saaneet enää kiriä aikaiseksi ja muutamat viimeiset ottelut olivat meille panoksettomia. KaaPo ansaitsi nousunsa ehdottomasti, Hörkkö lisää.

- Tottakai tämä oli iso pettymys. Olisimme halunneet nousta ja mielestäni meillä oli rahkeetkin siihen, mutta itse sössimme mahdollisuutemme. Meillä oli hyviä jaksoja kaudella, mutta sellaista koko kauden kasvavaa trendiä peliotteisiimme emme saaneet missään vaiheessa, toppari Valtteri Veijanen kertoo.

- Pelimme oli ailahtelevaista ja siihen se loppuviimein kaatui kun menetimme pisteitä liian helposti.

Syyt nykytilanteeseen ulottuvat kaukaa

Iirojen kapteenistoon kuuluva Eetu Setänen ei lähtenyt pohtimaan kuluneen kauden peliesityksiä, vaan lähti kartoittamaan tilannetta omasta näkökulmastaan kauempaa historiasta.

- En lähde tässä pelillisiin asioihin sen tarkemmin. Omassa ajatusmaailmassani näen, että pelaajien tehtävä on huolehtia siitä omasta suorituksesta ja varmistaa, että se on hyvä. Valmentajan tehtävä taas on miettiä miten pelataan ja millä taktiikalla, jota sitten pelaajat noudattavat. Seurajohdon tehtävä taas on hommata ne riittävät palikat ja vetää suuremmat linjat, Setänen paaluttaa.

- Kuulen usein, että Pallo-Iirojen pitäisi pelata ylempänä. Milloin Kakkosessa ja milloin jopa Ykkösessä. Viimeksi kun Pallo-Iirot pelasi Ykköstä niin vuosi oli 2005. Veikkausliigassa ja Ykkösessä pelasi 14 joukkuetta ja Kakkosta pelattiin neljässä 11:n joukkueen lohkossa. Yhteensä siis 72 joukkuetta.

- Nyt vuonna 2017 joukkueita on 58 kappaletta. Mikä tarkoittaa, että kolmelta ylimmältä sarjatasolta on kadonnut 14 joukkuetta, mikä tekee sarjan verran joukkueita, Setänen lisää.

- Tänäpäivänä on siis huomattavasti vaikeampaa päästä esimerkiksi Ykköseen ja mielestäni Pallo-Iirojen lyhyen aikavälin tavoite ainakin voisi olla päästä takaisin Kakkoseen ja pelata siellä.

Eetu Setänen näkee, että myös joukkueen vaatimustasossa ja sekä pelaajien että juniorien tasossa on tapahtunut kymmenessä vuodessa iso muutos Pallo-Iiroissa.

- Tulin kymmenen vuotta sitten mukaan Pallo-Iiroihin. Viimeksi olemme pärjänneet Kakkosessa vuosina 2010-2013, jolloin jokaisella kaudella taistelimme noususta Ykköseen.

- Kun muistelen niitä joukkueita, niin Pallo-Iiroissa oli ulkomailla ja liigassa uraa tehneitä pelaajia kuten Kimmo Hörkkö, Iiro Aalto, Vasile Marchis, Jani Tuomala, Jussi-Pekka Savolainen. Näiden lisäksi joukkueissa oli ulkomaan ammattilaisia sekä A- ja B-junioreiden SM-sarjaa pelanneita junioreita.

- Tämän kauden joukkueessa ainot liigaa pelanneet ovat Eetu Kaipio ja Jussi Aalto. Ykköstä taas muutaman ottelun pelannut Stanley Ukwuoma. Juniorit taas ovat pelanneet A- ja B-nuorten Ykköstä tai Kakkosta. Se on vaan tosiasia, että paperilla joukkueen taso on laskenut ja odotukset pitäisi olla mitoitettuna sen mukaan, Setänen miettii.

- Meillä on tosi paljon työtä tehtävänä, että voimme tulevaisuudessa nousta Kakkoseen ja myös pärjätä siellä.

- Sen haluan vielä sanoa, että kun tulin tähän joukkueeseen, niin se oli täynnä 1970- tai 80-luvulla syntyneitä pelaajia. Ero suhtautumisessa jalkapalloon verrattuna nyt meidän 1990- ja 2000-luvulla syntyneisiin edustusjoukkueen pelaajiin oli iso. Enkä halua haukkua meidän joukkuetta, mulle tämä oli paras joukkue, jossa olen saanut olla.

- Jotain kuitenkin olemme menettäneet tässä vuosien saatossa. Ne pelaajat, jotka Kakkosen kärjessä johtivat tätä joukkuetta niin pitivät sellaista vaatimustasoa suhteessa jalkapalloon, että emme ole samanlaista enää löytäneet.

- Se taas mikä Kimmo Hörkön paras teko raumalaiselle edustusjalkapallolle on ollut, niin hän nosti esiin mikä sen vaatimustason pitää taas olla. Paransimme siinä paljon tällä kaudella, mutta paljon on vielä töitä itsekullakin edessä.

"Paperilla kova joukkue, mutta ei kovin"

Pallo-Iirot sai jalkeille Länsi-Suomen Kolmoseen kovan joukkueen, mutta todellisuudessa täyttä iskukykyä ei saatu mitattua irti.

- Eetu Setäsen hyvään puheenvuoroon haluaisin vielä lisätä, että myös taloudellisesti miesten edustusjoukkueen budjetti on tullut melko paljonkin noista vuosista alaspäin. Toki taloutemme näyttää tulevina vuosina jo valoisammalta, kilpailupäällikkö Juho Suoramaa linjaa.

- Emme kuitenkaan rahalla edelleenkään koko joukkuetta, joten juniorityö on kaikki kaikessa. Viime kaudella juniori-ikäiset pelaajat löivät itsensä hyvin läpi ja tulevaisuus Pallo-Iiroissa näyttää sikäli hyvältä, että sieltä on tulossa ikäluokkia, jotka ovat pelanneet kovia kilpailullisia pelejä kansallisia huippuja vastaan alusta asti.

- Kilpailujaoston tehtävänä on koota joukkue. Mielestäni meillä oli paperilla kova joukkue, siitä ei pääse mihinkään. Sanoi silti KaaPo:n päävalmentaja mitä tahansa, niin sarjan kovin ja laajin materiaali löytyi heiltä. Sitä meidän pitää kilpailujaostossa pohtia oliko joukkueemme kuitenkin liian kapealla ringillä.

- Yksi iso tekijä minkä myös Juho Patola nosti esiin Länsi-Suomen haastattelussa oli, että tärkeistä kulmahampaistamme osa pystyi osallistumaan joukkueen tekemiseen todella vähän siihen verrattuna miten yleensä ovat olleet mukana.

- Tämä mielestäni myös näkyi siellä kentällä, vaikka missään nimessä heidän piikkiinsä ei kokonaistulosta voi laittaa. Heidän kanssaan oli asiat sovittu niin. Juho Patolan lisäksi Stanley Ukwuoman työkuviot muuttuivat niin, että hän pääsi osallistumaan erittäin vähän harjoituksiin. Tämä on amatööriurheilun arkea, työt menevät pelaamisen edelle.

- Alkuperäinen suunnitelma oli, että nuori Juuso Snicker olisi aloittava kärkemme, mutta hänelle tapahtui ikävä loukkaantuminen harjoitusleirille ja mies oli poissa pitkälle syyskauteen. Tämän vuoksi Juho Patola oli paljon avaavassa kokoonpanossa, vaikka suunnitelmana oli, että Patola olisi Snickerin tukena ja pelaisi vähemmän minuutteja.

- Tämä osaltaan söi iskukykyämme eikä näille voi mitään. Toki reagoimme hyökkäyspään osalta myös saamalla Jussi Aallosta kotiinpalaajan Raumalle.

Nousu kaatui pistemenetyksiin heikompia joukkueita vastaan

Pallo-Iirot voitti ja hävisi sarjassa kertaalleen toiseksi sijoittunutta FC Ålandia vastaan. Sarjanousija KaaPo:a vastaan pisteet tasattiin kerran ja Kaarinassa kotijoukkue oli vahvempi. Nousu ei siis kariutunut kärkiseuroja vastaan pelattuihin otteluihin, vaan ennalta heikompia vastaan.

- Jos katsoo pistemenetyksiä TOP 4:n ulkopuolisille jengeille, niin FC Åland esimerkiksi ei menettänyt kuin ne 5 pistettä. Me menetimme 12 pistettä, Kimmo Hörkkö pohtii.

- FC Ålandilla oli selkeä ja suoraviivainen pelitapa, jota he noudattivat kurinalaisesti. Tätä kautta he eivät juurikaan menettäneet pisteitä sarjanelikon ulkopuolelle.

- KaaPo taas oli selkesti sarjan laadukkain joukkue. Heillä oli 28 sopimuspelaajaa, oli Interin liigajengistä tippuneita pelaajia, A- ja B SM-sarjaa tahkoneita junnuja sekä paljon Kakkosessa pelanneita pelaajia. Heillä oli laaja ja laadukas materiaali eikä joukkueen taso juurikaan heitellyt, vaikka jokin yksilö olisi pelistä pois ollutkin. Sarjan paras joukkue, joka ansaitusti nousi Kakkoseen.

Katseet tulevaan

Kaudessa oli myös paljon hyvää. Etenkin nuorten pelaajien esiinmarssi oli positiivinen asia.

- Muutama juniori tuossa kehittyi huimasti, esimerkiksi Topias Silvennoinen ja Aleksi Toivonen. Jos tollaisia harppauksia ottavat ja muut junnut myös, niin ei haittaa ensi kaudella vaikka heittäisi koviin paikkoihin sisään, Valtteri Veijanen kertoo.

- Legendaarisessa arjessa menimme eteenpäin. Espanjan leirin ja muun yhdessätekemisen jälkeen koin, että meillä oli täällä toistemme kanssa parempaa olla kuin ehkä monena takavuotena. Saatiin myös kiristettyä ruuvia harjoituskentällä eikä vapaapäiviä enää näkynyt, vaikka en väitä että tapissa vielä olisimme asian kanssa, Eetu Setänen lisää.

- Raumalla on hemmetin hyvät olosuhteet pelata jalkapalloa. Jos jalka ei nouse, niin tuossa on purutata. Jos pallo ei pysy hallussa, niin tuossa on harjoitushalli ja kenttä. Jos ei pärjää kaksinkamppailuissa, niin tuolla on punttisali käytettävissä. Nyt kannattaa alkaa jo tekemään duunia heikkouksien eteen.

Pallo-Iirot tiedottaa tulevan kauden valmennuksesta, taustoista ja pelaajasopimuksista ensi viikolla.

- Pidämme maanantaina tiedotustilaisuuden liittyen valmennukseen ja taustoihin sekä pelaajasopimuksiin. Sen lisäksi tässä syksyn aikana, varmaankin lähiaikoina alkaa tippua myös muita pelaajasopimuksia. Sopimustilanteemme on hyvä tällä hetkellä, mutta tulemme kyllä tarvitsemaan myös ulkopuolelta tulevia pelaajia, Suoramaa päättää.

Yleisökeskiarvo kohtuullinen, suosituimmaksi pelipäiviksi valikoituivat perjantai ja sunnuntai

Pallo-Iirot selvitti kauden loppupuoliskolla sekä nettikyselyllä että ottelutapahtumassa kartoittamalla kannattajien mielestä parasta pelipäivää. Pallo-Iirot pelasi miltei kaikki kotiottelunsa perjantaisin ja yleisökeskiarvoksi asettautui 290 henkilöä. Yleisökeskiarvo tippui hieman edellisestä kaudesta, mutta oli Kolmosen tasolle kohtuullinen.

Pallo-Iirot ei kuitenkaan tyydy yleisömäärään, vaan haluaa pelipäivän kartoituksen lisäksi kehittää ottelutapahtumaa seuraavalle kaudelle. Parhaaksi pelipäiväksi äänestettiin perjantai ja sunnuntai. Perjantai äänestettiin nettikyselyssä suosituimmaksi ja sunnuntai taas ottelutapahtuman kyselyissä. Tulokset otetaan huomioon tulevan kauden sarjaohjelmaa suunniteltaessa.

Katso kauden puinti kokonaisuudessaan Pallo-Iirot TV:sta, jossa paljon lisää miesten ajatuksia.